Ensimmäinen lastenhoitokerta: Milloin lapsi on valmis jäämään lastenhoitajan hoitoon?

Milloin lapsi on valmis jäämään lastenhoitajan kanssa ilman vanhempaa? Onko lapsi liian pieni jäämään hoitoon? Entä jos lapsi alkaa itkeä heti, kun vanhempi lähtee? Voiko lapsen jättää hoitoon, vaikka hän ei vielä tunne lastenhoitajaa kovin hyvin?

Nämä ovat aivan tavallisia kysymyksiä, joita vanhempi voi pohtia ensimmäistä lastenhoitokertaa suunnitellessaan. Lapsen jättäminen uuden aikuisen kanssa voi tuntua isolta askeleelta sekä lapselle että vanhemmalle.

Lapsen valmiutta ei kuitenkaan voi määritellä yhden tietyn iän perusteella. Jokainen lapsi on erilainen, ja myös valmius jäädä lastenhoitajan hoitoon kehittyy yksilöllisesti.

Lapsen ikä ei ratkaise – omat valmiudet ovat tärkeämpiä

Ei ole olemassa tiettyä ikää, jolloin lapsi olisi automaattisesti valmis jäämään lastenhoitajan kanssa. Toinen lapsi voi viihtyä uuden aikuisen seurassa jo pienenä, kun taas toinen tarvitsee enemmän aikaa ja tuttuutta ennen kuin on valmis olemaan erossa vanhemmastaan.

Lapsen valmiuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi:

• Lapsen temperamentti: Jotkut lapset tutustuvat uusiin ihmisiin nopeasti, kun taas toiset tarvitsevat enemmän aikaa.

• Aiemmat kokemukset erossa vanhemmasta: Onko lapsi ollut aiemmin esimerkiksi isovanhemman, muun läheisen aikuisen tai tutun hoitajan kanssa?

• Kuinka tuttu lastenhoitaja on lapselle: Uuden ihmisen kanssa tutustuminen voi vaatia aikaa, kun taas jo tutuksi tullut hoitaja voi tuntua lapsesta turvallisemmalta.

• Lapsen tapa reagoida uusiin tilanteisiin: Uudet ihmiset ja ympäristöt voivat herättää lapsessa erilaisia tunteita.

• Tutut rutiinit ja turvallinen ympäristö: Kun lapsen arki ja ympäristö ovat tuttuja, uuden tilanteen kohtaaminen voi tuntua helpommalta.

Siksi vanhemman kannattaa miettiä ensisijaisesti sitä, miltä oma lapsi vaikuttaa juuri nyt, eikä verrata häntä muihin samanikäisiin lapsiin.

Mistä voi huomata, että lapsi voisi olla valmis?

Kun lapsen yksilölliset valmiudet otetaan huomioon, vanhempi voi alkaa kiinnittää huomiota konkreettisiin merkkeihin. Täydellistä varmuutta ei tietenkään tarvitse olla, mutta seuraavat asiat voivat kertoa siitä, että lastenhoitokerran kokeileminen voisi olla hyvä ajatus.

Lapsi voi esimerkiksi:

• olla hetken erossa vanhemmasta tutussa ympäristössä ilman, että tilanne tuntuu hänestä ylivoimaiselta

• kiinnostua uudesta aikuisesta tai hyväksyä tämän läsnäolon omassa ympäristössään

• leikkiä tai tehdä tuttua tekemistä myös silloin, kun vanhempi ei ole koko ajan mukana

• rauhoittua jonkun muun turvallisen aikuisen avulla, vaikka vanhempi ei olisi paikalla

• kertoa tarpeistaan ikätasonsa mukaisesti, esimerkiksi jos hänellä on nälkä, väsyttää tai jokin asia harmittaa

• osoittaa kiinnostusta uutta tilannetta kohtaan, vaikka siihen liittyisi myös hieman jännitystä.

Lapsen ei kuitenkaan tarvitse täyttää kaikkia näitä kohtia. Pienikin jännitys tai epävarmuus on täysin luonnollista uuden tilanteen edessä.

Tärkeintä on kokonaisuus: vaikuttaako lapsi siltä, että hän tuntee olonsa riittävän turvalliseksi uuden aikuisen seurassa ilman vanhempaa?

Miten hoitokerrasta voi tehdä lapselle helpomman?

Ensimmäisestä hoitokerrasta voi tehdä lapselle mahdollisimman turvallisen ja tutun tuntuisen pienillä asioilla. Hoitaja voi esimerkiksi tutustua lapseen rauhassa ennen vanhemman lähtöä, ja ensimmäinen hoitokerta voidaan pitää melko lyhyenä.

Myös tutut leikit, rutiinit ja tuttu kotiympäristö voivat auttaa lasta sopeutumaan tilanteeseen.

Lastenhoitajaa voi myös pyytää käymään tutustumassa lapseen etukäteen ennen varsinaista ensimmäistä hoitokertaa. Tutustumiskäynnin aikana lapsi saa rauhassa nähdä, millainen uusi aikuinen on ja hoitaja näkee, miten lapsi käyttäytyy tutussa kotiympäristössä. Samalla vanhempi voi seurata, miten lapsi suhtautuu hoitajaan ja miten hoitaja lähestyy lasta ja rakentaa yhteyttä tämän kanssa.

Tutustumiskäynnin ei tarvitse tarkoittaa sitä, että lapsen pitäisi heti innostua uudesta hoitajasta tai olla tämän kanssa täysin luontevasti. Tärkeämpää on antaa lapselle mahdollisuus tutustua rauhassa ja ilman painetta. Jos yhteys alkaa syntyä ja lapsi vaikuttaa vähitellen rentoutuvan hoitajan seurassa, voi se antaa vanhemmallekin lisää luottamusta ensimmäistä varsinaista hoitokertaa ajatellen.

Olemme kirjoittaneet ensimmäiseen lastenhoitokertaan valmistautumisesta ja lapsen tutustumisesta uuteen lastenhoitajaan tarkemmin aiemmissa blogikirjoituksissamme.

Lue: Ensimmäinen lastenhoitokerta: Miten valmistautua?

Lue: Ensimmäinen lastenhoitokerta: Miten lapsi tutustuu uuteen lastenhoitajaan?

Entä jos lapsi itkee vanhemman lähtiessä?

Monelle vanhemmalle juuri lähtöhetki on se kohta, joka mietityttää eniten. Entä jos lapsi alkaa itkeä, kun vanhempi sanoo lähtevänsä?

Itku ei automaattisesti tarkoita sitä, ettei lapsi olisi valmis jäämään lastenhoitajan kanssa. Vanhemmasta eroon joutuminen voi herättää lapsessa ikävää ja epävarmuutta, vaikka lapsi muuten tuntisi olonsa turvalliseksi.

Tärkeää onkin tarkastella koko tilannetta eikä vain ensimmäisiä minuutteja.

Jos lapsi esimerkiksi itkee vanhemman lähtiessä, mutta rauhoittuu hetken päästä lastenhoitajan kanssa, alkaa leikkiä ja viihtyy hoitajan seurassa, kyse voi olla täysin normaalista erohetken tunnereaktiosta.

Sen sijaan, jos lapsi ei rauhoitu lainkaan, tilanne tuntuu hänestä jatkuvasti hyvin kuormittavalta tai lapsen hätä kasvaa hoidon aikana, voi olla hyvä pysähtyä miettimään, oliko ajankohta tai tilanne hänelle vielä liian haastava.

Lapsen tunteita ei tarvitse kiirehtiä pois. Lastenhoitaja voi antaa lapselle aikaa, olla rauhallisesti läsnä ja auttaa häntä löytämään turvallisen olon uudessa tilanteessa.

Entä jos ensimmäinen kerta ei suju?

Ensimmäinen lastenhoitokerta ei aina mene suunnitelmien mukaan. Lapsi saattaa olla itkuinen, jännittynyt tai kaivata vanhempaa enemmän kuin etukäteen ajateltiin.

Yksi hankala hoitokerta ei kuitenkaan tarkoita, ettei lapsi olisi valmis lastenhoitoon.

Tilannetta voi olla hyödyllistä pohtia rauhassa:

• Oliko hoitokerta lapselle liian pitkä?

• Oliko tilanne muuten tavallista jännittävämpi?

• Oliko lastenhoitaja lapselle vielä liian vieras?

• Oliko lapsella samaan aikaan väsymystä, nälkää tai muuta tavallisuudesta poikkeavaa?

• Voisiko seuraavalla kerralla aloittaa lyhyemmästä hoitoajasta?

• Tarvitsisiko lapsi enemmän aikaa tutustua hoitajaan ennen varsinaista hoitokertaa?

Joskus pieni muutos voi tehdä seuraavasta kerrasta huomattavasti helpomman. Lapsen tahtia kannattaa kuunnella ja antaa hänelle aikaa rakentaa luottamusta.

Milloin kannattaa vielä odottaa?

Joskus paras ratkaisu voi olla se, että lastenhoitokertaa siirretään hieman myöhemmäksi. Kaikkeen ei tarvitse olla valmis heti.

Odottaminen voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, jos:

• lapsella on parhaillaan paljon muita muutoksia elämässään

• lapsi reagoi tällä hetkellä voimakkaasti kaikkiin eroihin

• uusi lastenhoitaja on lapselle vielä täysin vieras

• lapsi vaikuttaa muutenkin erityisen väsyneeltä tai kuormittuneelta

• ajatus erossa olemisesta tuntuu lapsesta tällä hetkellä selvästi liian vaikealta.

Joskus muutama viikko tai hieman enemmän aikaa voi tehdä suuren eron. Kun lapsi saa rauhassa totutella ajatukseen ja tutustua hoitajaan, seuraava yritys voi tuntua aivan erilaiselta.

Jokainen lapsi löytää valmiutensa omassa tahdissaan

Lapsen valmiutta jäädä lastenhoitajan hoitoon ei voi mitata pelkällä iällä. Tärkeämpää on huomioida lapsen oma persoonallisuus, aiemmat kokemukset, turvallisuuden tunne ja se, miten hän reagoi uusiin tilanteisiin.

Toinen lapsi voi olla valmis nopeasti, toinen tarvitsee enemmän aikaa. Kumpikaan tapa ei ole väärä.

Vanhemman ei myöskään tarvitse odottaa siihen asti, että lapsi suhtautuu tilanteeseen täysin ilman jännitystä. Uusi tilanne saa tuntua hieman jännittävältä. Tärkeää on, että lapsella on ympärillään turvallinen aikuinen, jonka kanssa hän voi tutustua tilanteeseen omassa tahdissaan.

Valmius ei siis ole tietty ikä tai tarkka hetki. Se on lapsen henkilökohtainen tunne siitä, että hän uskaltaa olla hetken erossa vanhemmastaan ja luottaa siihen, että hänestä pidetään hyvää huolta.

Lähteet ja lisälukemista

Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Pieni lapsi erossa vanhemmistaan

American Academy of Pediatrics – How to Ease Your Child’s Separation Anxiety

Raising Children Network – What is separation anxiety in babies & children?