Ensimmäinen lastenhoitokerta: Miten lapsi tutustuu uuteen lastenhoitajaan?

Moni vanhempi pohtii ennen ensimmäistä lastenhoitokertaa samaa asiaa: miten lapseni suhtautuu uuteen lastenhoitajaan?

Huoli on täysin ymmärrettävä. Lapselle uusi aikuinen tarkoittaa uutta ihmissuhdetta, ja luottamuksen rakentuminen vie aikaa – aivan kuten uusissa ihmissuhteissa yleensäkin. Onneksi useimmille lapsille tutustuminen sujuu hyvin, kun tilanteessa edetään rauhallisesti eikä lapselta odoteta välitöntä sopeutumista.

Lapsen turvallisuuden tunne syntyy ennen kaikkea siitä, että hänen omia tunteitaan kuunnellaan ja uusiin tilanteisiin annetaan aikaa.

Luottamus ei synny hetkessä

Ensimmäinen kohtaaminen on tärkeä, mutta sen ei tarvitse olla täydellinen.

Jotkut lapset hakeutuvat heti uuden aikuisen seuraan, kun taas toiset tarkkailevat tilannetta ensin vanhemman läheltä. Molemmat reaktiot ovat täysin tavallisia. Lapsen temperamentti, ikä ja aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti hän uskaltaa tutustua uuteen ihmiseen.

Turvallinen aikuinen ei kiirehdi tutustumista eikä painosta lasta vuorovaikutukseen. Sen sijaan hän antaa lapselle mahdollisuuden ottaa kontaktia silloin, kun se tuntuu lapsesta hyvältä.

Vanhemman rauhallisuus tukee lapsen turvallisuuden tunnetta

Pienet lapset seuraavat tarkasti vanhempiensa ilmeitä, eleitä ja äänenpainoja uusissa tilanteissa. Kehityspsykologiassa tätä ilmiötä kutsutaan sosiaaliseksi viittaamiseksi (social referencing). Lapsi käyttää vanhemman reaktioita vihjeenä arvioidessaan, onko uusi tilanne turvallinen.

Kun vanhempi tervehtii lastenhoitajaa rauhallisesti, vaihtaa muutaman sanan hänen kanssaan ja osoittaa luottavansa tilanteeseen, lapsen on usein helpompi suhtautua uuteen ihmiseen avoimesti.

Siksi ensimmäiselle tapaamiselle kannattaa mahdollisuuksien mukaan varata pieni yhteinen hetki ennen lähtöä. Lyhyt keskustelu ja kiireetön ilmapiiri auttavat lasta huomaamaan, että vanhempi kokee tilanteen turvalliseksi.

Yhteinen tekeminen helpottaa tutustumista

Luottamus rakentuu harvoin kysymysten tai keskustelun kautta. Useimmiten se syntyy yhteisen tekemisen aikana.

Piirtäminen, rakentelu, kirjan lukeminen, ulkoilu tai lapsen oma lempileikki tarjoavat luonnollisen tavan tutustua ilman suorituspaineita. Samalla lastenhoitaja saa mahdollisuuden havainnoida, mistä lapsi innostuu ja millainen vuorovaikutus tuntuu hänelle luontevalta.

Kun aikuinen seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita sen sijaan, että ohjaisi kaikkea toimintaa itse, lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

Jokainen lapsi etenee omassa tahdissaan

Lapsilla on erilaiset valmiudet kohdata uusia ihmisiä.

Toinen alkaa jutella innokkaasti jo ensimmäisten minuuttien aikana, kun taas toinen tarvitsee useamman tapaamisen ennen kuin uskaltaa rentoutua. Kumpikaan tapa ei kerro lapsen rohkeudesta tai sosiaalisuudesta – ne ovat yksilöllisiä tapoja tutustua.

Ammattitaitoinen lastenhoitaja tunnistaa nämä erot ja osaa mukauttaa omaa toimintaansa lapsen tarpeiden mukaan.

Tutut rutiinit luovat ennakoitavuutta

Lapsen arjessa ennakoitavuus lisää turvallisuuden tunnetta. Kun ruokailut, päiväunet, iltatoimet ja muut tutut rutiinit jatkuvat mahdollisimman samanlaisina myös lastenhoitajan kanssa, uusi tilanne tuntuu usein helpommalta.

Myös lapselle tärkeät tavarat – kuten lempikirja, pehmolelu tai oma leikkiympäristö – voivat helpottaa siirtymää.

Entä jos ensimmäinen hoitokerta ei suju odotetusti?

Kaikki lapset eivät lämpene uudelle ihmiselle heti, eikä se tarkoita, että jokin olisi mennyt pieleen.

Jos lapsi on aluksi ujo, itkuinen tai haluaa pysytellä vanhemman lähellä, kyse on usein normaalista tavasta sopeutua uuteen tilanteeseen. Luottamus rakentuu vähitellen onnistuneiden kokemusten kautta.

Mikäli voimakas vastustus jatkuu useamman hoitokerran jälkeen, tilanteesta kannattaa keskustella yhdessä vanhempien ja lastenhoitajan kanssa. Yhteinen pohdinta auttaa löytämään lapselle sopivimmat keinot tutustumisen tueksi.

Luottamus vahvistuu kohtaaminen kerrallaan

Lapselle tärkeintä ei ole se, että uusi aikuinen on heti tuttu, vaan se, että hän toimii johdonmukaisesti, kuuntelee lasta ja vastaa tämän tarpeisiin.

Jokainen onnistunut hoitokerta vahvistaa lapsen kokemusta siitä, että tämä aikuinen pitää hänestä huolta. Vähitellen myös varovaisempi lapsi oppii ennakoimaan, että lastenhoitajan kanssa on turvallista olla.

Säännölliset hoitokerrat ja mahdollisuuksien mukaan sama tuttu lastenhoitaja tukevat tämän luottamuksen rakentumista.

Yhteenveto

Uuteen lastenhoitajaan tutustuminen on prosessi, jossa tärkeintä ei ole nopea sopeutuminen vaan turvallisuuden tunne. Kun lapselle annetaan aikaa, vanhempi suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti ja lastenhoitaja etenee lapsen ehdoilla, syntyy vahva perusta luottamukselliselle suhteelle.

Tutkimusten mukaan lapset hakevat vanhemmiltaan vihjeitä uusissa tilanteissa ja hyötyvät ennakoitavasta arjesta sekä turvallisesta vuorovaikutuksesta. Siksi onnistunut ensimmäinen hoitokerta ei tarkoita täydellistä suoritusta, vaan kiireetöntä tutustumista, jossa lapsi saa rakentaa luottamuksen omassa tahdissaan.

Lähteet

• Ainsworth, M. D. S. ym. (1978). Patterns of Attachment.

• Bowlby, J. (1988). A Secure Base.

• Stenberg, G. & Forslund, T. (2020). Social Referencing. In Encyclopedia of Infant and Early Childhood Development.

• Walden, T. A. & Baxter, A. (1989). The Effect of Context and Age on Social Referencing.Child Development.