Mitä lastenhoitajan työpäivään todella kuuluu? Kurkistus hoitokerran kulisseihin

Usein vanhemmat näkevät lastenhoitajan työstä vain pienen osan – sen hetken, kun lastenhoitaja saapuu perheen kotiin, ja myöhemmin sen, kun vanhemmat palaavat kotiin.

Todellisuudessa yksi hoitokerta alkaa jo paljon ennen ovikellon soittoa ja jatkuu vielä sen jälkeen, kun lastenhoitaja on sulkenut ulko-oven perässään.

Lastenhoitajan työhön kuuluu valmistautumista, suunnittelua, matkustamista, lapsen tarpeiden havainnointia, yhteistyötä vanhempien kanssa sekä hoitokerran jälkeisiä tehtäviä. Suuri osa tästä työstä jää perheeltä luonnollisesti näkymättömiin.

Tässä kirjoituksessa kurkistamme yhden hoitokerran kulisseihin ja siihen, mitä kaikkea lastenhoitajan työpäivään oikeastaan kuuluu.

Hoitopäivä alkaa jo kotona

Ennen kuin lastenhoitaja lähtee kohti perheen kotia, päivän kulkua on jo ehditty ajatella.

Mitä tiedämme lapsesta etukäteen? Millainen päivä on tulossa? Onko tiedossa harrastuksia, ulkoilua tai päiväunia? Tarvitaanko mukaan jotain erityistä tekemistä?

Mukaan voidaan pakata esimerkiksi ikätasolle sopivia leikkejä, kirjoja, askartelutarvikkeita tai ulkoiluun sopivia välineitä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole rakentaa valmista ohjelmaa, jota päivän aikana täytyy noudattaa.

Hyvä suunnitelma antaa suuntaa, mutta lapsen tarpeet ohjaavat lopulta päivän kulkua.

Jos lapsi tarvitsee sinä päivänä enemmän rauhaa ja läheisyyttä, suunnitellut askartelut voivat odottaa. Jos energiaa taas riittää enemmän kuin odotettiin, voidaan lähteä ulos tai keksiä muuta tekemistä.

Lastenhoitajan onkin osattava huomata, mitä lapsi juuri sillä hetkellä tarvitsee, ja muuttaa suunnitelmaa sen mukaan.

Hyvin valmisteltu päivä ei tarkoita tarkasti aikataulutettua päivää. Se tarkoittaa sitä, että lastenhoitaja saapuu tilanteeseen valmistautuneena ja pystyy keskittymään lapseen.

Matka on osa työpäivää

Kun tarvittavat tavarat ovat mukana, alkaa matka kohti perheen kotia.

Matkustaminen jää helposti näkymättömäksi osaksi lastenhoitajan työtä. Vanhemmalle se näkyy lähinnä siinä, että ovikello soi sovittuun aikaan.

Lastenhoitajalle matka on kuitenkin osa jokaisen hoitokerran kokonaisuutta. Siihen käytetään aikaa, ja myös siihen liittyy aikatauluttamista ja valmistautumista.

Tavoitteena on saapua sovittuun aikaan niin, että lastenhoitaja on valmis aloittamaan hoitokerran heti, eikä ensimmäisiä minuutteja tarvitse käyttää tavaroiden järjestelemiseen tai päivän suunnitteluun.

Ensimmäiset minuutit kertovat paljon

Kun lastenhoitaja saapuu kotiin, päivän suunnitelma kohtaa todellisuuden.

Ennen kuin vanhemmat lähtevät, käydään yhdessä läpi päivän tärkeimmät asiat:

• Onko lapsi nukkunut hyvin?

• Millainen päivä on ollut tähän asti?

• Onko lapsella harrastuksia tai muita menoja?

• Milloin syödään ja mitä lapsille on tarjolla?

• Onko jotain erityistä, joka lastenhoitajan olisi hyvä tietää?

Myös pieneltä vaikuttava tieto voi olla tärkeä.

Jos lapsi on nukkunut huonosti, päivä voi vaatia enemmän rauhoittumista. Jos taas aamupäivä on ollut täynnä energiaa, ulkoilu voi olla hyvä tapa purkaa sitä.

Siksi vanhempien ja lastenhoitajan välinen tiedonkulku on tärkeä osa onnistunutta hoitokertaa.

Vanhemman lähtöön kannattaa panostaa

Monelle lapselle vanhemman lähtö on päivän jännittävin hetki.

Vaikka lapsi olisi yleensä hyvinkin reipas, oven sulkeutuminen voi hetkellisesti tuntua vaikealta. Itku ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että hoitokerta olisi lähtenyt huonosti.

Usein lapsen olo helpottaa hetken kuluttua ja huomio siirtyy johonkin tuttuun ja turvalliseen tekemiseen.

Lastenhoitaja voi auttaa tässä rauhoittamalla tilannetta, olemalla läsnä ja antamalla lapselle aikaa.

Kaikkea ei tarvitse ratkaista heti. Joskus tärkeintä on vain olla siinä.

Kun lapsi huomaa, että tuttu aikuinen on paikalla ja tilanne on turvallinen, olo helpottuu usein luonnollisesti.

Päivä rakentuu lapsen tarpeiden mukaan

Kun vanhemmat ovat lähteneet, alkaa varsinainen yhteinen hoitopäivä.

Hoitokerran ajankohta, pituus, lapsen ikä ja päivän muu ohjelma vaikuttavat siihen, millaiseksi päivä muodostuu.

Se voi sisältää esimerkiksi:

• turvallista ja kiireetöntä läsnäoloa

• ikätasoisia leikkejä ja yhteistä tekemistä

• ulkoilua ja liikuntaa

• piirtämistä, askartelua ja muuta luovaa toimintaa

• musiikkia, loruttelua ja kirjojen lukemista

• ruokailuja ja muita arjen rutiineja

• lepoa ja päiväunia

• tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen harjoittelua.

Mutta tärkeintä ei ole se, kuinka monta asiaa päivän aikana ehditään tehdä.

Lastenhoitajan työ ei ole suorittaa valmista ohjelmaa lapsen kanssa.

Joskus onnistunut hoitopäivä voi olla täynnä tekemistä. Toisena päivänä tärkeintä voi olla rauhallinen leikki lattialla, kirjan lukeminen sylissä tai se, että lapsella on turvallinen aikuinen vierellään silloin, kun oma vanhempi ei ole paikalla.

Lastenhoitajan tulee osata huomioida nämä erot.

Pienet asiat ovat usein päivän tärkeimpiä

Lastenhoitajan työssä on paljon pieniä hetkiä, jotka eivät välttämättä näytä ulospäin merkittäviltä.

• Lapsen auttaminen pukemisessa

• Pettymyksen käsitteleminen, kun leikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan

• Välipalan syöminen yhdessä

• Saman kirjan lukeminen jo kolmatta kertaa

• Lapsen rohkaiseminen yrittämään uudelleen

• Tai yksinkertaisesti se, että aikuinen kuuntelee

Juuri näissä tavallisissa hetkissä syntyy tunne siitä, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi.

Päivän kuulumisten jakaminen vanhempien kanssa

Kun vanhemmat palaavat kotiin, hoitokerta ei pääty siihen, että lastenhoitaja vain sanoo näkemiin.

Vanhemmille kerrotaan päivän tärkeimmät kuulumiset:

• Miten päivä sujui?

• Mitä leikittiin tai tehtiin?

• Käytiinkö ulkona?

• Miten ruokailut onnistuivat?

• Nukuttiinko päiväunet?

• Oliko jotain erityistä, jonka vanhempien olisi hyvä tietää?

• Onko seuraavaa hoitokertaa ajatellen jotain huomioitavaa?

Tässä vaihdossa vanhemmat saavat myös mahdollisuuden kuulla, millainen päivä heidän lapsellaan on ollut heidän poissa ollessaan.

Hyvä yhteistyö ei tarkoita vain sitä, että lastenhoitaja hoitaa lasta vanhempien ollessa poissa. Se tarkoittaa myös avointa tiedonkulkua ja yhteistä ymmärrystä siitä, mikä lapselle on tärkeää.

Työ ei pääty kotioven sulkeutumiseen

Moni ei tule ajatelleeksi, että lastenhoitajan työ jatkuu vielä sen jälkeen, kun hän on lähtenyt perheen kodista.

Hoitokerralla mukana olleet tavarat puretaan ja tarkistetaan. Askartelutarvikkeita voidaan täydentää, välineitä huoltaa ja seuraavaa hoitokertaa varten tarvittavia asioita valmistella.

Myös seuraavaa kertaa saatetaan jo ajatella.

Mikä lapsen kanssa toimi hyvin? Oliko jokin tekeminen erityisen mieluisaa? Tarvitaanko seuraavalla kerralla jotain muuta mukaan?

Yksi hoitokerta antaa samalla tietoa seuraavaa kertaa varten.

Näin jokainen tapaaminen ei ala täysin tyhjästä, vaan lastenhoitaja voi hyödyntää aikaisemmin opittua ja tutustua lapseen koko ajan paremmin.

Näkymätön työ mahdollistaa näkyvän työn

Kun vanhempi näkee lastenhoitajan saapuvan kotiin ja viettävän aikaa lapsen kanssa, hän näkee vain yhden osan kokonaisuudesta.

Taustalla on jo ollut valmistautumista, suunnittelua ja siirtyminen perheen kotiin.

Hoitokerran aikana lastenhoitaja huolehtii paitsi lapsen perustarpeista myös turvallisuudesta ja sujuvasta arjesta sekä on läsnä leikissä, vuorovaikutuksessa ja erilaisissa tunnetilanteissa.

Kotiin lähdön jälkeen hoitokerta viimeistellään ja seuraavaa kertaa varten tarvittavat asiat laitetaan kuntoon.

Kaikki nämä vaiheet eivät näy perheelle – eikä niiden tarvitsekaan näkyä. Niiden tehtävä on mahdollistaa se, että silloin kun lastenhoitaja on lapsen kanssa, hän voi keskittyä olennaiseen.

Siksi lastenhoitopalvelua valitessa kannattaa katsoa myös sitä, mitä tapahtuu hoitotuntien ympärillä. Hyvä lastenhoitokokemus rakentuu kokonaisuudesta – valmistautumisesta, kohtaamisesta, yhteistyöstä ja siitä, että jokainen hoitokerta suunnitellaan lapsen tarpeet huomioiden.