Mitä lastenhoitaja tekee lapsen kanssa?

Ennen kaikkea tärkeintä on läsnäolo ja lämmin kohtaaminen

Olla läsnä - Lastenhoitaja on aidosti mukana lapsen päivässä: lattialla leikkimässä, ulkona kävelemässä tai vieressä kuuntelemassa, kun lapsi kertoo jotain itselleen tärkeää.

Kuunnella ja jutella - Lapsi voi haluta kertoa, vaikka päiväkodin tapahtumista, uudesta lelusta tai siitä, miksi dinosaurus on juuri nyt maailman kiinnostavin asia.

Olla kiinnostunut lapsen päivästä - Lastenhoitaja voi kysellä, miten päivä on sujunut, mitä päiväkodissa tapahtui tai millainen koulupäivä oli.

Lohduttaa, rauhoittaa ja auttaa pettymysten käsittelyssä - Jos torni kaatuu juuri ennen valmistumista tai lempilelu menee rikki, harmitus voi olla lapselle suuri. Aikuinen voi pysähtyä lapsen kanssa tilanteeseen, auttaa rauhoittumaan ja olla läsnä pettymyksen keskellä.

Antaa lapselle aikaa ja mahdollisuus yrittää itse - Vetoketjun kiinnittäminen, kenkien pukeminen tai palapelin vaikean palan löytäminen voi vaatia useamman yrityksen. Lastenhoitaja voi olla lähellä auttamassa, mutta antaa lapselle ensin mahdollisuuden kokeilla itse.

Kannustaa, kehua ja huomata onnistumisia - Kun lapsi vihdoin saa itse kengät jalkaan tai rakentaa pitkään suunnittelemansa rakennelman valmiiksi, pieni kannustus voi tuntua merkitykselliseltä. Lastenhoitaja voi huomata ja sanoittaa lapsen onnistumisen: "Sinä jaksoit yrittää tuota monta kertaa ja nyt se onnistui."

Pitää kiinni tutuista rutiineista - Jos lapsella on tapana esimerkiksi syödä välipala tiettyyn aikaan ja mennä sen jälkeen ulos, lastenhoitaja voi noudattaa tuttua rytmiä. Tutut rutiinit tekevät päivästä lapselle ennakoitavamman.

Auttaa siirtymissä - Leikin lopettaminen ja ulos lähteminen eivät aina suju käden käänteessä. Lastenhoitaja voi ennakoida muutosta esimerkiksi kertomalla, että kohta lähdetään, ja auttaa lasta siirtymään seuraavaan tekemiseen.

Huolehtia turvallisuudesta ja olla turvallinen aikuinen - Lastenhoitaja pitää huolta siitä, että lapsi voi leikkiä ja touhuta ikätasonsa mukaisesti turvallisessa ympäristössä. Samalla lapsella on lähellään tuttuun tapaan toimiva aikuinen, jolta voi pyytää apua, kun sitä tarvitsee.

Sisäpuuhat

Luovaa tekemistä

·         Piirtäminen ja värittäminen - Joskus piirustus syntyy nopeasti, joskus sen parissa vierähtää pitkäkin tovi.

·         Maalaaminen - Maalaamisen ei tarvitse olla ohjattua – lapsi voi kokeilla itse, millaisia värejä syntyy, kun niitä yhdistää.

·         Askartelu - Lastenhoitaja voi auttaa tarvittaessa, mutta antaa lapsen suunnitella lopputuloksen itse.

·         Muovailu - Muovaillessa lapsi saa käyttää käsiään ja mielikuvitustaan ilman, että lopputuloksen tarvitsee olla tietynlainen.

Leikkiminen

·         Rakentelu - Lastenhoitaja voi rakentaa lapsen kanssa ja kysellä samalla, mitä kaikkea rakennukseen tarvitaan.

·         Auto- ja junaleikit - Lastenhoitaja voi olla mukana matkustajana, lipuntarkastajana tai vaikka autokorjaajana lapsen ideoiden mukaan.

·         Eläinlääkärileikki - Lastenhoitaja voi ottaa vastaan potilaita ja olla mukana leikissä juuri siinä roolissa, jonka lapsi hänelle antaa.

·         Vauvanhoitoleikki - Lapsi voi harjoitella hoivaamista ja samalla kertoa, mitä vauvalle seuraavaksi pitäisi tehdä.

·         Piiloleikki - Lapsi ja lastenhoitaja voivat piiloutua vuorotellen tai etsiä yhdessä piilotettua lelua.

·         Kauppaleikki - Olohuoneeseen voidaan perustaa pieni kauppa, jossa leluista tai tyhjistä ruokapakkauksista tehdään tuotteita. Toinen toimii myyjänä ja toinen asiakkaana, ja rooleja voidaan vaihtaa kesken leikin.

Rauhallinen tekeminen

·         Kirjojen lukeminen - Lapsi saa valita itse kirjan ja käpertyä sohvalle kuuntelemaan. Joskus luetaan yksi tarina, joskus lapsi haluaa pysähtyä tutkimaan jokaista kuvan yksityiskohtaa.

·         Palapelien tekeminen - Lastenhoitaja voi auttaa etsimään sopivia paloja, mutta antaa lapsen tehdä itse mahdollisimman paljon.

·         Puuhatehtävien ratkaiseminen - Yhdessä voidaan tehdä lapsen ikään sopivia tehtäviä, kuten sokkeloita, yhdistämistehtäviä tai erojen etsimistä kuvista.

·         Satujen kuuntelu - Lapsi voi kuunnella lastenhoitajan lukemaa satua. Rauhallinen lukuhetki voi olla hyvä tapa vaihtaa vauhdikkaammasta tekemisestä rauhallisempaan.

Pelit

·         Lauta- ja korttipelit - Lastenhoitaja voi pelata lapsen kanssa tämän lempipeliä tai opetella yhdessä uuden pelin säännöt.

·         Arvausleikit - Lastenhoitaja voi kuvailla eläintä, esinettä tai hahmoa ja lapsi yrittää arvata, mistä on kyse. Myös lapsi voi keksiä arvoituksia aikuiselle.

·         Kim-leikki - Pöydälle asetetaan muutama tuttua esinettä, joita katsotaan hetki. Kun yksi esine poistetaan, lapsi yrittää huomata, mikä puuttuu.

·         Aarteenetsintä - Lastenhoitaja voi piilottaa kotiin pienen "aarteen" ja tehdä lapselle muutaman vihjeen sen löytämiseksi.

·         Kuvasuunnistus - Lapselle voidaan tehdä pieni kierros kodissa tai ulkona kuvavihjeiden avulla.

Musiikki ja liikkuminen

·         Tanssiminen - Lempimusiikki päälle ja olohuoneeseen tanssimaan.

·         Laulaminen - Yhdessä voidaan laulaa tuttuja lastenlauluja tai keksiä omia sanoja tuttuun sävelmään. Pienemmän lapsen kanssa mukaan voi ottaa myös taputuksia ja muita liikkeitä.

·         Jumppa ja temppuilu - Olohuoneeseen voidaan tehdä pieni temppurata tyynyistä, patjoista ja muista turvallisista välineistä. Lapsi voi ryömiä, tasapainoilla, hypätä ja keksiä itse uusia tapoja suorittaa rata.

·         Musiikkileikit - Musiikki voi välillä soida ja välillä pysähtyä, jolloin myös liikkuminen pysähtyy. Tai voidaan kokeilla erilaisia rytmejä taputtamalla, tömistämällä ja soittamalla kodista löytyvillä turvallisilla esineillä.

Ruoanlaitto ja leipominen

·         Leipominen - Yhdessä voidaan leipoa, vaikka sämpylöitä, muffinsseja tai keksejä. Lapsi voi auttaa mittaamisessa, sekoittamisessa ja taikinan muotoilussa ikänsä mukaan.

·         Ruoan valmistaminen - Lapsi voi olla mukana tekemässä ruokaa esimerkiksi pesemällä kasviksia, sekoittamalla taikinaa tai kokoamalla oman voileivän.

Ulkopuuhat

Metsäretki

·         Eväsretki metsään - Pieni retki voi olla niinkin yksinkertainen, että pakataan mukaan juomapullo ja eväs ja kävellään lähimetsään.

·         Majan rakentaminen - Metsästä voidaan etsiä sopivia keppejä ja rakentaa niistä pieni maja. Lapsi voi suunnitella majan ja lastenhoitaja auttaa rakentamisessa.

·         Käpyjen etsiminen - Metsässä voidaan etsiä erilaisia käpyjä ja vertailla, minkä kokoisia ja näköisiä niitä löytyy. Samalla kävyistä voi myöhemmin syntyä materiaalia leikkiin tai askarteluun.

·         Kivien ja lehtien kerääminen - Lapsi voi etsiä kiinnostavan näköisiä kiviä tai erivärisiä lehtiä. Löydöistä voidaan tehdä pieni kokoelma tai niitä voidaan käyttää myöhemmin askartelussa.

·         Ötököiden bongailu - Kiven alta voi löytyä muurahaisia, lehtien seasta hämähäkki tai polun varrelta kiinnostava kovakuoriainen. Luonto tarjoaa jatkuvasti pieniä tutkimuskohteita.

·         Luonnon äänien kuuntelu - Metsässä voidaan hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan, mitä ympärillä kuuluu. Lapsi voi yrittää tunnistaa esimerkiksi linnunlaulua, tuulen huminaa tai rapisevia lehtiä.

Leikkipuisto

·         Keinuminen - Keinussa voi harjoitella vauhdin ottamista tai vain nauttia tasaisesta liikkeestä. Lastenhoitaja on lähellä ja antaa lapsen keinua omaan tahtiinsa.

·         Kiipeily - Leikkipuiston kiipeilytelineellä lapsi voi kokeilla omia taitojaan. Aikuinen voi olla lähellä varmistamassa turvallisuutta ja kannustamassa yrittämään.

·         Hiekkakakkujen tekeminen - Hiekkalaatikolla voidaan rakentaa kakkuja, linnoja, teitä tai kokonainen hiekkakaupunki.

·         Jalkapallon pelaaminen - Pihalla voidaan potkia palloa toisille, harjoitella maaliin osumista tai keksiä oma pieni peli.

Talvipuuhat

·         Pulkkamäki

·         Lumiukon rakentaminen

·         Lumilinnan rakentaminen

·         Lumikasoissa kiipeily

·         Luistelu - Luistelukentälle voidaan lähteä harjoittelemaan luistelua tai vain viettämään aikaa jäällä lapsen taitojen mukaan.

Perustarpeista huolehtiminen

Yhdessä ruokailu - Lastenhoitaja huolehtii siitä, että lapsi saa päivän aikana hänelle sovitut ateriat ja välipalat. Ruokailu voi olla samalla rauhallinen yhteinen hetki pöydän ääressä.

Syöttäminen - Pieni lapsi voi tarvita vielä aikuisen apua ruokailussa. Lastenhoitaja auttaa lasta syömään hänen ikänsä ja totuttujen tapojen mukaisesti.

WC-toimissa auttaminen - Pienempi lapsi voi tarvita apua vessassa käymisessä, kun taas toinen tarvitsee lähinnä muistutuksen oikeaan aikaan.

Vaipan vaihto - Lastenhoitaja huolehtii vaipan vaihdosta säännöllisin väliajoin sekä aina tarvittaessa.

Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen - Käsien pesu, kasvojen pesu ja muut lapsen päivittäiset hygieniatoimet kuuluvat osaksi tavallista arkea. Lapsen iän mukaan hän voi tehdä asioita itse ja aikuinen auttaa tarvittaessa.

Pukemisessa avustaminen - Pienempi lapsi tarvitsee enemmän apua vaatteiden pukemisessa, kun taas isompi voi harjoitella itsenäistä pukeutumista. Lastenhoitaja auttaa tarvittavissa kohdissa, esimerkiksi vaikean vetoketjun kanssa.

Iltapuuhat - Illan lähestyessä vauhdikkaampi tekeminen vaihtuu rauhallisempiin iltatoimiin. Lastenhoitaja voi auttaa lasta siirtymään leikeistä iltapalalle, pesulle ja muihin perheen tuttuihin iltarutiineihin.

Hampaiden harjaus - Pienempi lapsi voi tarvita apua hampaiden harjaamisessa, kun taas isompi harjoittelee tekemään sen itse. Lastenhoitaja muistuttaa ja auttaa samalla tavalla kuin vanhempien kanssa on sovittu.

Peseytyminen - Lapsen iltaan voi kuulua suihku tai kylpy. Lastenhoitaja huolehtii siitä, että peseytyminen sujuu lapselle tutulla ja turvallisella tavalla.

Iltasatu - Kun päivän touhut on touhuttu, voidaan käpertyä sohvalle tai sänkyyn iltasadun äärelle. Lapsi saa ehkä valita itse, luetaanko tänään tuttu suosikki vai kokeillaanko jotain uutta.

Nukuttaminen - Päivä voi päättyä tuttuihin nukkumaanmenorutiineihin. Lastenhoitaja auttaa lasta rauhoittumaan ja toimii vanhempien kanssa sovitulla tavalla, kunnes lapsi nukahtaa.

Tavallista arkea

Lelujen kerääminen ja järjestäminen - Leikin jälkeen tai päivän päätteeksi lelut voidaan kerätä yhdessä paikoilleen.

Pöydän kattaminen - Lapsi voi auttaa viemään lautaset ja aterimet pöytään ikänsä mukaan.

Kasvien kastelu - Lapsi voi auttaa kastelemaan kodin kasveja tai vaikka parvekkeen kukkia.

Vauvan kanssa

Vauvan kanssa tekeminen on usein hyvin erilaista kuin isomman lapsen kanssa. Yhteinen hetki voi olla niinkin yksinkertainen kuin lattialla makaaminen ja vauvan juttuihin vastaaminen.

Sylittely - Vauva voi viettää aikaa sylissä, jossa hänelle jutellaan tai lauletaan.

Juttelu - Vauvan jokelteluun voi vastata juttelemalla takaisin ja matkimalla vauvan ääniä.

Laulaminen ja loruttelu - Tutut laulut ja lorut tuovat päivään toistoa ja vuorovaikutusta. Lauluun voi yhdistää, vaikka taputuksia tai pieniä liikkeitä.

Kirjojen katselu - Vauvan kanssa voidaan katsella kirjoja, joissa on selkeitä kuvia ja värejä. Lukemisen sijaan tärkeintä voi olla kuvien tutkiminen ja niistä jutteleminen.

Vatsallaan oleskelu ja leikkimatolla leikkiminen - Vauva voi viettää aikaa lattialla turvallisesti ikänsä ja kehitysvaiheensa mukaisesti. Leikkimatolla voidaan katsella leluja, tavoitella niitä ja harjoitella liikkumista.

Taaperon kanssa

Taapero on innokas tutkimaan ympäristöään ja harjoittelemaan uusia taitoja. Lastenhoitajan kanssa päivä voi koostua pienistä tutkimusretkistä, leikeistä ja arkisten taitojen harjoittelusta.

Tavaroiden tutkiminen ja pinoaminen - Taapero voi innostua siitä, että kuppeja pinotaan päällekkäin tai laatikosta otetaan tavaroita yksi kerrallaan. Samalla lapsi saa tutkia, kokeilla ja huomata, mitä tavaroille tapahtuu.

Palikoilla rakentaminen - Muutamasta palikasta voi syntyä torni, joka kaadetaan saman tien ja rakennetaan uudelleen. Taaperon kanssa rakentaminen voi olla enemmän kokeilua kuin valmiin rakennelman tekemistä.

Palloleikit - Palloa voidaan vierittää edestakaisin, heittää koriin tai potkia yhdessä.

Kirjojen katselu - Taapero voi valita itse kirjan ja nimetä kuvista tuttuja asioita. Kirjaa ei välttämättä lueta alusta loppuun – välillä tärkeintä on pysähtyä yhden kuvan äärelle.

Yksinkertaiset askartelut - Taaperon kanssa voidaan esimerkiksi piirtää vahaliiduilla tai tehdä helppoja sormiväritöitä. Aikuinen huolehtii sopivista materiaaleista ja antaa lapsen tutkia niitä omalla tavallaan.

Ulkoilu, hiekkaleikit ja vesileikit - Taaperon kanssa ulkoilu voi tarkoittaa hiekan kaivamista, kivien tutkimista tai veden kaatamista kupista toiseen.

Pukemisen ja ruokailun harjoittelu - Taapero haluaa usein tehdä asioita itse, vaikka taidot eivät vielä aina riitä. Lastenhoitaja voi antaa lapselle aikaa yrittää esimerkiksi paidan pukemista tai lusikan käyttöä ja auttaa tarvittaessa.

Pottaharjoittelu - Potalla käyminen voi olla osa lapsen tuttua päivärytmiä. Lastenhoitaja toimii sovittujen tapojen mukaan ja antaa lapselle rauhassa aikaa harjoitella uutta taitoa.

Kouluikäisen kanssa

Kouluikäisen lapsen kanssa lastenhoito voi olla jo hyvinkin itsenäistä yhdessäoloa. Lapsi saattaa haluta kertoa koulupäivästään, tehdä omia projektejaan tai pyytää aikuisen mukaan lempipeliinsä.

Läksyjen tekeminen - Koulupäivän jälkeen voidaan ensin ottaa pieni hengähdystauko ja tehdä sitten läksyt. Lastenhoitaja voi auttaa esimerkiksi tehtävänannon ymmärtämisessä ja kannustaa lasta tekemään tehtävän itse.

Kokeisiin valmistautuminen - Kokeeseen voidaan kerrata yhdessä esimerkiksi lukemalla, kyselemällä tai tekemällä pieniä harjoituksia.

Lukeminen - Lapsi voi lukea omaa kirjaansa tai kirjasta voidaan jutella yhdessä. Jos lapsi harjoittelee lukemista, aikuinen voi myös kuunnella ja auttaa tarvittaessa.

Koulupäivästä jutteleminen - Koulusta tullessa lapsella voi olla paljon kerrottavaa. Lastenhoitaja voi antaa lapselle tilaa kertoa päivän tapahtumista silloin, kun lapsesta itsestään tuntuu sopivalta.

Lauta- ja korttipelit - Kouluikäisen kanssa voidaan pelata lapsen lempipeliä tai kokeilla jotain uutta. Pelin lomassa voi syntyä myös ihan tavallista juttelua päivän tapahtumista.

Rakentelu - Lapsi voi rakentaa esimerkiksi legoista, pienoismallista tai muista rakennussarjoista oman projektinsa. Lastenhoitaja voi auttaa, jos vastaan tulee hankala kohta, tai vain olla kiinnostunut siitä, mitä lapsi on rakentamassa.

Askartelu ja piirtäminen - Kouluikäinen voi haluta tehdä tarkemmin suunnitellun askartelun, piirtää sarjakuvan tai vaikka suunnitella oman pelin. Lastenhoitaja voi olla mukana toteutuksessa tai antaa lapselle rauhan tehdä itse.

Ulkoilu - Ulkona voidaan käydä pyöräilemässä, leikkipuistossa, metsässä tai lähikentällä. Kouluikäinen ei välttämättä tarvitse aikuista keksimään tekemistä, vaan voi itse ehdottaa, minne lähdetään.

Pallopelit - Jalkapallo, koripallo tai muu pallopeli voi olla hyvä tapa viettää aikaa yhdessä. Pelaaminen voi olla rentoa potkimista tai lapsen halutessa pieni kahden hengen ottelu.

Leipominen ja ruoanlaitto - Kouluikäinen voi osallistua jo melko monipuolisesti ruoan valmistamiseen aikuisen valvonnassa. Yhdessä voidaan tehdä esimerkiksi pizzaa, leipoa sämpylöitä tai valmistaa lapsen oma suosikkivälipala.

Musiikin kuuntelu ja soittaminen - Lapsi voi esitellä lastenhoitajalle lempimusiikkiaan tai harjoitella omaa soitintaan. Yhdessä voidaan myös kuunnella musiikkia ja jutella siitä, millaisesta musiikista lapsi pitää.

Kaiken ei tarvitse olla tarkkaan suunniteltua

Lastenhoitajan kanssa vietetyn ajan ei tarvitse olla jatkuvaa aktiviteetista toiseen siirtymistä. Päivään voi mahtua myös hetkiä, jolloin lapsi leikkii itse, selailee kirjaa, makoilee sohvalla tai keksii tekemistä omatoimisesti.

Joskus lastenhoitajan ja lapsen yhteinen hetki voi olla hyvin pieni: istutaan keittiön pöydän ääressä ja jutellaan, rakennetaan yhdessä legoauto tai katsotaan ikkunasta ulos, kun sade ropisee. Hyvä lastenhoitopäivä ei synny siitä, kuinka monta asiaa päivän aikana ehditään tehdä, vaan siitä, että lapsi saa olla turvassa, tulla kuulluksi ja viettää aikaa turvallisen aikuisen kanssa.